Turun Seudun Mamit – Ehdokasesittely

Julkaistu:

Turun Seudun Mamit on äitien vertaistukiryhmä joka toimii pääosin Facebookissa. Mamit tekivät useita ehdokasesittelyitä kuntavaalikauden aikana, tässä omat vastaukseni Turun Seudun Mamien esittämiin kysymyksiin.

NIMESI, PUOLUEESI JA EHDOKASNUMEROSI?
Päivyt Suhonen, Kansallinen Kokoomus, 218

KUNTASI?
Raisio

KOLME LAUSETTA ITSESTÄSI?
Olen ollut jo 20 vuoden ajan sijaisperheen äiti. Minua kiinnostavat erityisesti lasten, perheiden, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hyvinvointi. Perheterapeuttina innostun erilaisista ihmisistä, monenlaisista perheistä ja heidän arjen haasteista.

MIKSI VAALI KAUDEN YLITTÄVÄ KANSALLINEN LAPSISTRATEGIA?
Vaalikauden ylittävä lapsistrategia on ehdottomasti tarpeen, koska ongelmat eivät ratkea vaaleihin ja itse työ vasta alkaa vaalien jälkeen. Tärkeintä on lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen erityisesti koronan jälkeen. Uskon, että Suomesta tulee vielä lapsi- ja perhemyönteinen maa, sen eteen tehdään töitä.

VARMISTATKO LAPSIVAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN?
Pidän tärkeänä lapsivaikutuksen arviointia ja pyrin aina selvittämään lapsivaikutusten arviointitulokset. Lapsivaikutusten arviointia pitää tehdä säännöllisesti osana arkea eri hallintoaloilla. Kaikissa päätöksissä ja toimenpiteissä on arvioitava niiden vaikutukset lapseen, otettava huomioon lapsen etu ja kuunneltava lasta. Lapsen etu ohittaa aina aikuisen edun. Kun päätösten ennakoidut vaikutukset ovat jo päätöstä tehdessä tiedossa, voidaan valita vaihtoehdoista parhaiten lasten etua ajava ratkaisu. Valitettavasti olen 20 vuoden aikana oppinut, että jokainen katsoo lapsen etuutta eri kulmasta ja välttämättä yhteistä näkemystä ei löydy.

KENELLE KUNNALLINEN PÄÄTÖKSENTEKO KUULUU?
Kunnallinen päätöksenteko kuuluu jokaiselle kuntalaiselle, siksi on tärkeää, että mietit, ketä äänestät valtuustoon, sillä valtuusto on kunnan ylin päättävä elin. Kuntapäätöksenteon ydin ajatus on, että kuntalaiset osallistuvat ja vaikuttavat kunnan toimintaan. Esim. erilaiset kyselyt, keskustelu- ja tiedotustilaisuudet, järjestö-yhdistystoiminta, suorayhteys kuntapäättäjiin…

MILLÄ TAVOIN LAPSIPERHEIDEN TOIMIJUUDEN VOI MAHDOLLISTAA KUNTAPÄÄTÖKSENTEOSSA?
Lapsiperheiden aktiivinen toimijuus mahdollistuu päätöksenteossa, kun heidät huomioidaan riittävän ajoissa. Heitä kuullaan ja tuetaan osallistumisessa päätöksentekoon. Lapsiperheiden kuuleminen, osallisuus, osallistuminen päätöksenteossa on ollut suhteellisen vähäistä. Osallisuus varmistetaan mm. yhteistyöllä eri tahojen kesken, yhteisillä tavoitteilla, vahvistamalla perheen voimavaroja, ottamalla perhe mukaan kumppanina, kuuntelemalla perheen kokemuksia, tiedottamalla asioista riittävän ajoissa, erilaisilla kyselyillä. Lapsiperhe on paras asiantuntija heitä koskevissa asioissa.

MITEN VARMISTAA KUNTAPÄÄTÖKSENTEOSSA LASTEN YHDENVERTAISUUS?
Lasten yhdenvertaisuuden varmistaminen kuntapäätöksenteossa edellyttää lapsivaikutusten arviointia ja erityisesti huomion kiinnittämistä heikommassa asemassa oleviin lapsiryhmiin. Palveluiden leikkaukset (mm. varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, sosiaalihuollossa tai terveydenhoidossa) eivät saa heikentää esim. heikossa asemassa olevien lasten oikeuksia. Voidaan tarvita välillä jopa positiivista erityiskohtelua. Keskeinen keino vaikuttaa lasten tilanteeseen on eurooppalainen lapsitakuu. Lapsitakuun tavoitteena on varmistaa, että jokaisella lapsella on ilmainen terveydenhuolto, koulutus, lastenhoito, asianmukaiset asumisolot sekä riittävä ravinto. Muistetaan, että jokaisella lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä.

MITEN LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA TULISI KEHITTÄÄ?
Lapsiperheiden palveluina tulisi kehittää mm. perhekeskusmallia edelleen, kotipalvelua, lastenhoitoapua, vanhemmille erilaisia ryhmiä/kursseja/luentoja/päiväkahvikeskusteluja; (parisuhteen haasteet, seksuaalisuus, arjen voimavarat, perheväkivalta, uusperhehaasteet, yksinäisyys, talouskurssit, päihde, mielenterveys, arjen turvallisuus ja ensiapu, eroauttaminen ja selviäminen, puoliso vankilassa…). Matalan kynnyksen kahdenkeskisiä terapeuttisia keskustelutapaamisia, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, tunnetaitojen kehittämistä, vertaistukea, monipuolisia varhaiskasvatuspalveluita, neuvolapalveluiden monipuolistaminen, isän roolin vahvistaminen, huomioidaan monimuotoiset muuttuneet perhemallit, joustavuus vanhempainvapaissa, isovanhempainvapaa, varhaiskasvatuksen kolmiportainen tuki, totutetaan jo päiväkodissa/koulussa lapsi luontoon ja olemaan ulkona, tuetut pienryhmät kouluissa/päivähoidossa, puututaan kaikenlaiseen kiusaamiseen, syrjintään ja häirintään. Päivähoitomaksujen tasavertaisuus kunnallisen ja yksityisen välillä, esim. loma-ajoissa.

MITÄ MIELTÄ OLET PERHEKESKUSMALLISTA?
Perhekeskusmalli on loistava malli.

MITEN NÄET JÄRJESTÖJEN ROOLIN OSANA PERHEKESKUSTA?
Järjestöjen roolin näen hyvin tärkeänä osana perhekeskusta. Minulle on tuttua Perhe keskiöön- hanke.

MILLAISENA NÄET JÄRJESTÖJEN ROOLIN KUNTAKUMPPANINA HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ?
Järjestöt ovat todella tärkeä kumppani julkiselle kumppanille, ne täydentävät julkisia palveluita. Lisäksi näen, että tähän joukkoon kuuluu myös yksityinen kumppani. Sote-uudistuksen myötä olen hieman huolissani, miten roolikuviot saadaan onnistuneesti rakennettua uudestaan. Positiivisesti kuitenkin uskon, että ratkaisut löytyvät. Järjestölle sopivia tehtäviä on monia ja järjestöt ovat usein lähellä kuntalaisen arkea. Tehtävistä voi mainita mm. ihmisten aktivointi, terveyden tukeminen, neuvonta, lapsi- ja perhetoiminta, syrjäytymisen ehkäisyä ja hoitoa (ystäväpalvelu), vertaistoiminta, edunvalvonta, kyselyt, verkostoituminen, ongelmia ehkäisevä ja auttava toiminta, tuetut lomat, matalan kynnyksen kohtaamispaikat…

MITEN MERKITTÄVÄ ONGELMA LAPSIKÖYHYYS ON MIELESTÄSI SUOMESSA?
Lapsiperheköyhyys on Suomessa todellinen ongelma. Noin joka 7. lapsi asuu köyhyydessä. Teen vapaaehtoisena hyväntekeväisyystyötä ja siinä näkee hyvin tämän lapsiperheköyhyyden. Sosiaalituet eivät ole riittävä apua kaikkien kohdalla.

MITEN LAPSIPERHEKÖYHYYTTÄ VOITAISIIN EHKÄISTÄ JA VÄHENTÄÄ?
Lapsiperheköyhyyttä voitaisiin ehkäistä ja vähentää esim. lapsilisien korottamisella, tulosidonnaisuutta mm. lapsilisissä kuten päivähoidossa, työllistymisen kohentamisella, ansioverojen pienentämisellä pieni- ja keskipalkkaisilta, suurempien tukien maksamisella köyhemmille, tuetuilla lomilla, harrastuksien tukemisella…

MITEN KUNTAPÄÄTÖKSENTEOSSA VARMISTETAAN LAPSIPERHEIDEN PERUSPALVELUIDEN RIITTÄVYYS JA HOITOVELAN LYHENTÄMINEN?
Korona pahentanut tilannetta voimakkaasti ja siksi mm. sosiaali-terveydenhuoltokäynnit vähentyneet ja samalla tuen tarve lisääntynyt, perheissä on lomautuksia ja irtisanomisia, perheväkivalta on lisääntynyt, on yksinäisyyttä, tulevaisuuden toiveikkuus on vähentynyt, jonot mielenterveyspalveluihin kasvaneet kohtuuttomiksi. Tilanteen korjaaminen vie pitkän ajan. Esim. perhekeskusmallissa kootaan yhteen alueellisia perheiden palveluja, kuten äitiys- ja lastenneuvola, varhaiskasvatus- ja koulupalveluja, nuorisotyö, terveydenhoito sekä varhaisen tuen ja perhetyön paikalliset palvelut. Lisäksi näen, että järjestöjen ja seurakunnan lapsiperheille järjestämä toiminta on myös osa perhekeskuksen verkostoa. Tässä mallissa verkostojen, matalan kynnyksen palveluilla, voidaan ehkäistä ongelmien syntyä, havaita ne mahdollisimman varhain ja pyrkiä auttamaan ajoissa, jolloin ongelmat eivät välttämättä kasva liian suuriiksi ja kalliiksi. Pitää myös ymmärtää, että lapsi on tulevaisuuden veronmaksaja. Kunnan päätöksenteossa on turvattava riittävät resurssit näille palveluille ja yhteistyömalleille, ilman järjestöjä tähän ei pystytä.

MISTÄ MIELESTÄSI SYNTYY VARHAISKASVATUKSEN LAATU?
Varhaiskasvatuksen laatu syntyy monista tekijöistä: Siihen vaikuttavat mm. lainsäädäntö, palvelun riittävyys-saatavuus, opetussuunnitelma-vasu, henkilöstön pätevyys ja sen kehittäminen, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, siirtymät, arviointi ja kehittäminen, työaikarakenteet, johtaminen, lapsiryhmän koko ja rakenne, oppimisympäristö, kaikkien välinen vuorovaikutus, ilmapiiri, pedagoginen toiminta. Itse näen erityisen tärkeänä positiivisen vuorovaikutuksen ja avoimen ilmapiirin ja erityisesti lasten äänen kuulumisen/näkökulman.

MITEN KOULUJEN JA PÄIVÄKOTIEN SISÄILMAONGELMIA VOITAISIIN RATKOA?
Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia voidaan ratkoa aluksi korjaamalla mm. ilmankiertoa, mutta usein korvaukset epäonnistuvat tai tilanne pahenee muutamassa vuodessa. Lopuksi jää ainoastaan mahdollisuus rakentaa uudet tilat. Saneeraus voi tulla todella kalliiksi ja uuden rakentaminen voi tulla halvempaa.

TULISIKO KUNNAN MIELESTÄSI MAHDOLLISTAA JOKAISELLE LAPSELLE MIELEKÄS HARRASTUS?
Kannatan, että koulujen yhteydessä koulupäivän jälkeen ovat ilmaiset, monipuoliset harrastukset tarjolla lapsille. Kuitenkin on selvää, että kunta ei voi kaikkea tarjota ja jokaiselle ei löydä sopivaa, jolloin mahdollisuutta ei pysty kaikki käyttämään. Jonkinlainen Kulttuuri-liikuntaseteli voisi olla hyvä ratkaisu, millä pääsisi kokeilemaan myös niitä harrastuksia, mitä ei koulutiloissa tarjota.

OLETKO ”ÄÄNI LAPSELLE”-EHDOKAS?
Olen Ääni lapselle- ehdokas ja vahva perheiden puolesta puhuja.

KERRO LOPUKSI VIIDELLÄ LAUSEELLA SINULLE TÄRKEISTÄ ARVOISTA.
Minulle tärkeitä arvoja ovat perhekeskeisyys ja lapsuus. Avoimuus ja toisista välittäminen. Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus, joka pitää sisällään inhimillisyyttä ja empatiaa. Myös positiivisuus ja huumori ovat tärkeitä.

MITÄ EMOJIA KÄYTÄT ENITEN?
Eniten käyttämäni emoji: 😂

HALUATKO SANOA MUUTAMAN SANAN ERITYISESTI TURUN SEUDUN MAMIT-YHTEISÖN JÄSENILLE?
Olette ainutlaatuisia ja jokaista teitä tarvitaan. Yhteistyössä on voimaa.

Lisää julkaisuja

4.3.2021

Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä?

Vapaaehtoistyö on minulle hyvin tärkeää. Erilaisten kokousten lisäksi vapaaehtoistyöni on hyvinmonipuolista ja pitää sisällänsä mm. ihania tapaamisia, luentoja, kouluttamista, vertaisryhmiä,ruokakasseja,

2.3.2021

Anna ääni lapselle!

Lastensuojelun keskusliitolla on Anna ääni lapselle -kampanja, joka on täysin poliittisesti
sitoutumaton. Kampanjaan osallistumalla olen sitoutunut edistämään lapsen oikeuksia.

15.12.2020

Perheterapeutit yksilöterapeuteiksi

Maksuttoman psykoterapiakoulutuksen sijasta terapiatakuu.